Kissapörssi

Aikuiset kissamme luovutetaan tunnistemerkittyinä, madotettuina, rokotettuina, steriloituina tai kastroituina ja eläinlääkärin tarkastamina.

Pennut luovutetaan tunnistemerkittyinä, madotettuina, rokotettuina ja eläinlääkärin tarkastamina. Uuden omistajan on leikkautettava yhdistyksen luovuttama pentukissa viimeistään 6 - 8 kk ikäisenä. Pennun luovuttanut ensikoti varmistaa, että pentu steriloidaan tai kastroidaan.

Kissojen luovutusmaksut

  • Aikuinen, steriloitu tai kastroitu kissa: 120 €
  • Steriloimaton tai kastroimaton pentukissa: 130 €
    Neuteroimattoman pennun luovutushinnasta palautetaan 20€ neuterointikuittia ja luovutussopimuksen kopiota vastaan.

 

Me ollaan kaksi mustaa tyttöstä. Molemmat ollaan tosi seurankipeitä, mutta toi Sephia on ehkä pikkasen arempi. Siksi mamma tykkäs, että mentäs yhdessä sitten uuteen loppuelämän kotiin, että minä voin vähän kattoa sen perään. Minä (Selina) olen kyllä sitten kauhia sylivauva, että mua täytyy helliä aika paljon. Sephia tykkää kans kauheasti silityksistä ja välillä kauheasti maukuu niitä.

Sephia on mua pikkasen nuorempi eikä oikeasti olla sisaruksia, mutta ollaan niin samannäkösiä, että voitais hyvin ollakin siskoksia. Ollaan molemmat nyt noin vuoden ikäiset. Mamma aina sanoo että Sephia on aika rääpäle, vaikka on jo täyskasvunen. No onhan se aika piäni, mutta ei se sen menoa kyl haittaa!

Minä tulin toijalasta ja Sephia tuli Tampereen päästä tänne ensikotiin. Meidät on molemmat nyt leikattu, sirutettu, madotettu ja rokotettu. Tykätään kaikista ihmisistä, mutta mamman mielestä ehkä ihan pienet lapset ei ole hyvä, ettei me alettais semmosia pelkäämään? En kyllä tiiä mitä se meinaa, minä en pelkää kyllä mitään, kunhan saan huomiota, mutta ehkä toi Sephia vähän saattais säikkyä? Jos asut kerrostalossa niin parveke tulisi kyllä olla lasitettu/verkotettu. Ulos me ei enää haluta.

Me asustetaan nyt Valkeakoskella. Soitella ja kysellä voi numerosta 0405199477.

Selina & Sephia

 

Selina

 

 

 

 

 

 

 

 

Sephia

 

  Me kaksi nuorta tyttökissaa Kastanja (laikukas) ja Kamomilla (raitaisempi) etsimme uutta rakastavaa kotia. Olemme todella kivoja ja kilttejä, mutta hieman arkoja, joten emme sovellu lapsiperheeseen. Olemme terveitä, meidät on myös rokotettu ja leikattu.

Kastanja: Olen meistä rohkeampi ja melko puhelias. Olen utelias, seurallinen ja nautin silityksistä. Kehrään kovaan ääneen myös syliin nostettaessa.

Kamomilla: Olen hieman arka, mutta kiltti. Luottamukseni saamisessa voi kestää hetki, mutta minua saa myös hieman silittää. Tykkään tarkkailla elämää oman mökkini sisältä, mutta kyllä minäkin innostun leikkimään!

Haluaisimme rauhalliseen ja kärsivälliseen kotiin, jossa saamme tutustua uuteen ympäristöön ja ihmisiin omaan tahtiimme. Etsimme mieluiten yhteistä kotia.

 

Odotamme kotia KKY:n toimitilalla Raholassa, jos haluaisit tarjota meille kodin, ota yhteyttä sähköpostilla heikkilae@gmail.com

Nalalla on useampi hyvä kotiehdokas, joten neiti lähtee pian omaan kotiin! 🙂

Nala on täysin kesy ja kiltti pikku pantteri. Pantteri siksi, että se on jumpannut ahkerasti ja sen siitä kyllä huomaa! Tämä katti ei ole siis mitään pumpulihöttöä, vaan lihasta. Vauhti on kova, kuin ruokahalukin 😉

Nala on hyvin vilkas ja leikkisä. Se jaksaa juosta kauan taloa ympäri oman kissamme kanssa, välillä ne ovat vuorotellen piilossa toisiltaan ja sitten tehdään hyökkäys ja kova juoksuspurtti. Nala tykkäisikin kovasti juoksukaverista! Sen leikki on vaan välillä vähän liian rajua omalle prinsessakissallemme, joten kaverin tulisi olla myöskin vähän rajumpi tapaus. Ääntäkin lähtee tästä katista aikalailla; se tekee asiansa aina selväksi ja siitä saa helposti juttukaverin.

Tästä tytöstä löytyy se helläkin puoli, nimittäin Nala rakastaa rapsutuksia ja tunkee samantien syliin kun se tajuaa saavansa huomiota. Sylissä paras paikka on ehdottomasti rinnalla, sillä siitä ylettyy parhaiten puskemaan naamaa ja nuolemaan rapsuttajan korvat. Kyllä, tämä muru pesee korvasi! Jos ohi kipittävän neidon nappaa syliin, sillä ei ole enää kiire minnekään, vaan se tatittaa kiltisti sylissä vaikka kuinka kauan ja miten päin vaan.

Nala sopisi hyvin lapsiperheeseen ja se tulee nopeasti juttuun ainakin muiden kissojen kanssa. Se on kaikkiruokainen eikä pelkkä kastikehirmu. Nala on steriloitu, madotettu ja rokotettu, sekä muutenkin terveeksi todettu.

Aivan ihana murunen siis <3

 

Milla on alle vuoden ikäinen leikattu tyttö. Hän on kodinvaihtaja eli tottunut asumaan ihmiskodissa. Ensikodissa asuessaan Milla on tutustunut myös toisiin kissoihin ja tulevassa kodissa voisi olla kärsivällinen kissakaveri, jota Milla voi vaania ja jahdata ninjamaiseen tyyliinsä. Energiaa tämän ikäisellä kissalla kyllä riittää, joten jos ei toista karvakuonoa talosta löydy, on ihmisen taattava tälle tarpeeksi virikkeitä ja seuraa.

Kun leikit on leikitty, Milla tykkää pujahtaa sohvan välipohjaan nukkumaan välillä 12 tunniksikin. Milla on myös kova puskemaan ja kehräämään, kun hänen luottamuksensa on voitettu. Milla on edelleen hyvin varuillaan ja säikky, mutta edistystä uudessa paikassa on tapahtunut nopeasti ja jo toisena yönä uskaltautui ihmisen äärelle sänkyyn nukkumaan.

Milla sirutettiin hiljattain. Tästä hän ei pitänyt, mutta nyt on henkkarit kissalla kunnossa ja jo seuraavana päivänä antoi tämän kammottavan kokemuksen anteeksi ja tutki ympäristöään uteliaana. Milla on myös rokotettu ja loishäätö on annettu.

Milla luovutetaan vain sisäkissaksi. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja kerro minkälaiseen kotiin kissa tulisi asumaan. Kissa majailee tällä hetkellä Länsi-Tampereella.

Yhteys; 045-6303157

VARATTU

Kaunis mustavalkoinen narttukissa on erittäin energinen pakkaus. Sylvi on tullut kodin vaihtajana KKY:lle ja aivan ihan tapaus! On kovasti kiinnostunut kaikesta, mitä tehdään ympäristössä. Tulee mukaan aamupesuille ja vessakaveriksi. Yöllä nukkuu jalkopäässä ja kehrää suloisesti. Leikkisä ja erittäin eloisa kissaneiti. On kyllä hieman normaalia pienikokoisempi kissa, mutta se vain lisää hänen viehätysvoimaansa. Siro kuin mikä! Kauniit ja suuret keltaiset silmät ovat niin ihanat.

Sylvillä on sydämessä ongelmia, eikä sitä ole tämän takia voitu leikata, sillä leikkaukseen/anestesiaan riittyy suuri riski siitä, että se voi menehtyä. Uusi omistaja toki voi ottaa tämän riskin ja leikkauttaa Sylvin riskistä huolimatta. Muuten neiti on terve kissa. On sirutettu, rokotettu ja madotettu. Eli ei ole leikattu.

Tällä hetkellä Sylvillä on kiima, hän mouruaa kovasti varsinkin öisin. Muutenkin tuntuu hoivailevan meidän lasten pehmoleluja, aivan kuin poikasia hoivaisi. Eli kuljettaa niskasta paikasta A paikkaan B ja niille pitää antaa jopa hieman huomiota. Sylvillä on yksi pentua edellisessä elämässään.

Niin ja Sylvihän siis rakastaa ruokaa, aina juoksee niin iloisena kipolle, kun vähänkin kuuluu ruokapussin avausta. Ja on valmis syömään aina, vaikkei ihan heti koon perusteella tätäkään uskoisi. Ei kyllä nirsoile!

Sylvi majailee Tampereella. Tämän hetkinen ensikoti on lapsiperhe eli kisu tulee lastenkin kanssa hyvin toimeen.

VARATTU

Yhteydenotot:

vippemyssy@hotmail.com

Nappisilmäinen ja kaunis Mamma, sekä sen kolme pentua, tuotiin KKY:n toimitilalle Kiikoisten löytöeläinkodista marraskuun puolivälissä 2016. Pennut saivat omat kodit ja nyt noin parivuotias Mamma etsii lapsukaisten jälkeen itselleen loppuelämän kotia. Olisiko sinulla Mammalle paikkaa kodissasi ja sydämessäsi?

Mamma tuli toimitilalta ensikotiin totuttelemaan ihan oikeaa kotikissan elämää. Mamma arkailee vielä vähän ihmisiä ja liikahtaa sivumpaan jos menee liian lähelle. Namien houkuttelemana Mamma tulee kuitenkin melko lähelle ja ensikodissa Mamma on jo uskaltanut vähän leikkiäkin.

Luottamuspulaa on vielä ihmiseen vähän, mutta Mamma on kehittynyt hienosti lyhyessä ajassa. Mamma vaatii vielä enemmän totuttelua lähikontaktiin ihmisen kanssa. Ajan kanssa ja kärsivällisyydellä Mammasta tulee sinulle ihana kissakaveri!

Mamma on leikattu, rokotettu ja sirutettu (myös tehosterokotettu). Ensikoti on Hervannassa johon Mammaan voi tulla tutustumaan. Olethan yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen heidim.viitala@gmail.com ja kerrot millaisen kodin voisit Mammalle tarjota. Mamma luovutetaan ainoastaan sisäkissaksi.

Emo Hanna ja pentu tulivat ensikotiin 28.10.16 Kissojen Katastrofiyhdistyksen toimitilalta Tampereen Raholasta.
Sinne ne olivat tulleet Hahmajärveltä Sastamalasta 1.10 loukutettuna ulkorakennuksesta, jonne Hannan pennut syntyi ehkä joskus elokuussa. Alunperin pentuja oli ainakin 3, mutta vain tämä punainen pikkuinen sinnitteli.  Pienellä viiveellä tytöksi paljastunut sai Elfe nimen. Elfe, eli entinen Hessu on nyt streriloinnista toipumassa ja venähtävämässä teiniksi. Kovin arka on tämä tyttö, ja ensikodin kiinnostus on keskittynyt nyt enemmän emoon Hannaan Hanna on osoittautumassa uteliaaksi ja emännän toimia kiinnostuneena katsovaksi tytöksi.   Ensikotiin Hanna tuli kovin pelokkaana, olihan se syntynyt 7/2015 ulos, ja selvinnyt yli talven tekeytyen mahdollisimman näkymättömäksi. Pihapiirissä kun metsästi supikoira.

Kovin hellyyden kipeältä tuntuu Hanna, mielellään nuolee kaveria ja tytärtään. Nimensä Hanna toivoo vaihdettavan  kun olemus tuo nykyisen ensikotiemännän mielestä kuninkaallisen edesmenneen prinsessa Lilianin. Olemus on siro, elegantti. Kokoa noin 3 kg, eli pieni kissa. Nyt steriloitu, rokotettu, sirutettu ja madotettu.

Huolellista laaduntarkastusta teki mm tutkiessaan emänänn tekemien rieskojen laatua ja jauhojen kelpoisuutta. Tarkka tyttö on tämä, ja vaikuttaa kissana fiksulta yksilöltä. Kunhan se rohkeus löytyisi, mitä ilman on joutunut elämään alkuaikansa. Ja alati ihmettelee mun karvattoman koirani pukemista, että mitä ihmettä siinä tapahtuu.

Tytär Elfe toipunut  steriloinnista, mikä on siis tehty sirutuksen ja rokotusten lisäksi, on taas leikki maistunut tyttökaksikolle. On ne vaan mainio kaksikko.

Nyt taas näyttää siltä, että kaksikko lähtisi yhdessä uuteen kotiin. Se voisi olla pennulle liikaa. Emo on rohkaistumasa hiljalleen, hieroo itseään joskus jalkaankin, antaa silittää, mutta syliin ei vielä saanut ottaa, siitä tuli takapakkia. Kaikki lähestymiset varoen, ja leikkimisvälinein, niin paremmin onnistuu.

Tässä ei olisi paijauskissoja, mutta ihania seuranpitäjiä, kauniita yksilöitä ja leikkisiä. Ja ehkä paijauskissojakin joskus. Ainakin Hanna on ihan sydän syrjällään hellyyttä.

Päivitetty 27.2.17

Kissoja voi tiedustella eeva.pulkkis@gmail.com

 

Muru on ujo ja rauhallinen kissatyttö, ikää ehkä kolme vuotta. Se tahtoisi rauhalliseen kotiin jossa se voisi hiljalleen kesyyntyä ihan kunnon kesykissaksi.

Muru ja hänen kolme pentuaan saatiin pyydystettyä Vesilahdelta marraskuussa juuri ennen talven kylmiä. Muru oli tehnyt jo edelliskesänä poikasen samoilla seuduilla, mutta silloin pyydystys ei onnistunut. Yllättäen se ei ole täysi villikissa, vaan sitä saa jo silittääkin ruokakupilla. Sisäsiisti se on myös. Vielä on paljon hommaa, että siitä tulee syliteltävä silityskissa, on raukka joutunut ulkona itsekseen niin kauan selviämään. Mutta ihan kehityskelpoinen yksilö se on. Eläinlääkärireissutkin ovat menneet ilman ongelmia. Murun pennut ovat jo muuttaneet omiin koteihinsa.

Ensimmäisessä kuvassa Muru, toisessa rouva perheineen.

Muru luovutetaan leikattuna, sirutettuna, kertaalleen rokotettuna ja madotettukin se on. Se on ujo ja pelkää mekkalaa, joten rauhallinen koti olisi sille hyvä.

Murua saa tulla katsomaan Tampereelle Pispalaan. Lisätietoa mariakristiinaeskola@gmail.com tai 0503428969 (pistä tekstiviestiä niin soitan heti kun voin)

 

Matami on kypsään ikään ehtinyt uhkea kissarouva, joka on tullut yhdistykselle kodinvaihtajana Teiskosta.

Iän myötä MatamiIMG_20160814_134810lle on kehittynyt hieman kremppoja, mm. munuaisten alkuvaiheen vajaatoiminta. Myös hampaiden hoito on näköpiirissä.

Matami on leikattu, sirutettu, rokotettu ja loishäädetty ja tietenkin sisäsiisti.

Päivitys 2.10.2016: Matamin hammashoito on nyt tehty, eikä siltä löytynyt hammassyöpymiä röntgenkuvauksessakaan, vain  hammaskiveä, joka poistettiin. Eläinlääkärissä otettiin myös verinäyte, joka osoitti, että Matamin munuaissairaus on pysynyt hyvin kontrollissa, eikä sen terveydentilanne ole huonontunut edellisestä.

Matamin terveydentilanne on kokonaisuutena ottaen melko hyvä, mutta se on loppuikänsä erikoisruokavaliolla, ja tarvitsee säännöllisiä terveystarkastuksia munuaissairautensa seurantaan.

Jos haluat tarjota tälle persoonalliselle mummelille hyvän vanhuuden, ota yhteyttä: heikkilae@gmail.com.

…tai tuttavallisemmin ja kaikella rakkaudella Lyllerö, takkupallo taikka Kainokainen.

25.11. Kainon arkea voit seurata nyt myös ihka uudesta blogistani: elämää ensikodissa

img_21831

Kaino on eläinlääkärin arvion mukaan lähempänä 10 vuoden ikäinen kolli. Alkuelämä on vietetty parinkymmenen muun kissan kanssa tiedettävästi sisäkissana. Kaino on tatuoitu, vaikkei tästä mitään selvää saakaan.
Kaino on myös kastroitu ja sirutettu aikanaan KKY:n tuella. Nyt myöhemmin ensikodissa Kainokaisen rokotukset on laitettu ajantasalle.

Ensikodissa on nyt vietetty aikaa noin 5 kuukautta. Alkuun sitä piti asustaa visusti sohvan alla ja vain yöllä käydä vähän tutkimassa. Ensikodin oman kissan kanssa Kaino tulee toimeen, mutta eivät juurikaan vietä aikaa yhdessä.
Nykyään Kaino on kovinkin seurallinen omalla tavallaan. Kiipeilytelineellä hengaillessa saapi myös vähän käydä silittämässä.

Leikkimään Kaino alkoi 2-3 kuukautta ensikodissa vietetyn ajan jälkeen. Ihan parasta on laservalon jahtaaminen, mikä kuulemma on myös hyvää liikuntaa Lyllerölle, myös rapisevia hiiriä on kiva itsekseen nakella. Kaikki matot on ihan parhaita, ne on kiva laittaa myttyyn ja käydä siihen sitten päiväunille.

18.9. Näin sitä leikitään laservalolla ja sitten hellyyttävästi kissanminttusikarilla.

img_1135Kaino

Ensikodissa (myös edellisessä) on esiintynyt pissoja väärissä paikoissa. Nyt parin kuukauden aikana tätä ei meillä tosin ole enää tapahtunut. Tämän vuoksi kuitenkin Kaino pääsi eläinlääkäriin jossa tutkittiin laajalti. Ylipainoa on paljon. Laihdutus olisi todella tärkeää, koska Kaino ei yllä pesemään esimerkiksi peppuansa. Turkki on huonossa kunnossa, se takkuuntuu ja huovuttuu helposti. Myös tämän vuoksi on käynyt eläinlääkärissä jossa takkuja ajeltiin pois. Tämänkin jälkeen turkista on saanut harjata uusia huopatakkuja. Toinen iso ongelma on Kainon suu. Hampaat ovat huonossa kunnossa ja ientulehdus on päässyt pahaksi. Tänään 7.11. Kainolta otetuissa verinäytteissä myös paljastui II-asteen munuaisten vajaatoiminta. Tämä tarvitsee jatkossa seurantaa ja kunnon ruokavalion.

img_100825.1.2017 Ensimmäinen hammashuolto takana päin. Hammaskiveä putsattiin ja pari hammasta todettiin kadonneiksi (poistettu?). Uusi reissu on vielä tiedossa sillä p
ari hammasta täytyy luultavasti poistaa syöpymäepäilyn vuoksi. Kainon olisi myös hyvä päästä koko suun röntgeniin. Samalla reissulla ajeltiin taas takkuja, koska turkin hoito ei vieläkään onnistu. Eläinlääkäri epäili Kainon taipumattomuuden ja ummetuksen syyksi arvioitu ikä huomioiden mahdollisesti nivelrikon. Tätä asiaa siis nyt seurataan ja kokeillaan auttaa tilannetta kipulääkityksellä.

 
Jos silti olet kiinnostunut tästä komeasta kollista niin ota rohkeasti yhteyttä. Kainoa voi tulla katsomaan Hatanpäälle.

Piia Pekkarinen / 040 568 3261 / piia.pekkarinen91@gmail.com

LaikkuLaikku2Kurnauskis!
Olen tänä vuonna seitsemän täyttävä Laikku-kisu ja olisin vailla rauhallista ja pysyvää kotia. Olen tullut noin pari vuotta sitten Kissojen katastrofiyhdistykselle kissapopulaatiosta ja noin kuukausi sitten päädyin tämän hetkiseen ensikotiin Tampereen Kissanmaalle. KKY:n tiloissa olin toisen kissan kanssa, mutta pakkasin viemään kaiken huomion, joten tulin ensikotiin yksikseni oppiakseni kotikissan tavoille. Aluksi olin todella arka, mutta noin kolmen viikon jälkeen reipastuin sen verran, että aloin jo vähän jutella ja annoin myös koskea. Vieläkin kyllä vähän säpsähtelen nopeita liikkeitä ja ulkoa kantautuvia ääniä, mutta luulen, että totun kyllä niihin ajan kanssa. En vielä tule syliin asti, mutta olen jo uskaltautunut samalle sohvalle ja ihan kylkeen kiinni. Tykkään myös yli kaiken rapsutuksista ja pehmeällä vauvaharjalla harjaamisesta. Välillä myös intoudun leikkimään, mutta olen aika lailla rauhallinen kaveri. Toivoisin myös kotini olevan rauhallinen ja uudella omistajalla aikaa ja kärsivällisyyttä antaa tutustua uuteen ympäristöön rauhassa. Liian aktiivinen ympäristö voisi aiheuttaa stressiä.

Lisäys 13.5. -> Kotiutuminen ensikotiin ja nämä ihanat aurinkoiset kelit on saanut kevättä rintaan ja energiaa on kuin pienessä kylässä! Leikin mielelläni useita kertoja päivässä ja tykkään olla leikitettävänä. Joskus innostun touhuamaan myös yksin. Tykkään kuitenkin paljon, kun minulla on seuraa. Olen nyt myös uskaltautunut parvekkeelle, kun sain ihmisen sinne turvaksi. Vieläkin vähän säikähtelen ulkoa tulevia ääniä, etenkin lasten kiljahdukset ja moottorin jyrinä ovat pelottavia. Olen saanut jonkun verran vieraitakin tässä parin kuukauden aikana ja pikkuhiljaa totuttelen vieraisiin ihmisiin. Olen antanut jopa koskea itseeni muutaman kerran. Mutta lapsilla on vähän liian äkkinäiset liikkeet ja saatan pelästyä pieniä vieraita helpommin. Hiljaa hyvä tulee on hyväksi havaittu taktiikka minun kohdallani.

Lisäys 31.7. Laikku on tullut kesän aikana sosiaalisemmaksi, etenkin tuttuja ihmisiä moikataan yleensä jo oma-aloitteisesti. Lapset ovat kuitenkin edelleen pelottavia, joten en näe tällä hetkellä Laikkua lapsiperheen kodissa. Harjoitukset pikkuvieraiden kanssa kuitenkin edelleen jatkuvat! Laikulla on myös historiaa pomottelevana kissana mikäli pääsee tekemisiin toisten kissojen kanssa, joten olisi parempi, jos Laikku olisi kodin ainut lemmikki. Energiaa piisaa myös edelleen ja joka päivälle keksitään viihdykkeitä, jotta ylimääräistä energiaa saa purettua eikä iske tylsyys. Laikku tykkää myös viettää paljon aikaa (lasitetulla) parvekkeella katsellen raapimapuun päältä ulkomaailman menoa. Laikku on täysin sisäkissa, joten olisi mahtavaa, jos se pääsisi jatkossakin nauttimaan parvekemuotoisesta ulkoilusta. Laikku on tottunut tietynlaiseen rytmiin ja osaa vaatia huomiota, joskus aika ärhäkkäälläkin tavalla, kuten näykkimällä ja nappaamalla kynsin käsiin ja jalkoihin kiinni. Tämä ilmenee etenkin aamuisin ja myös joskus leikin tiimellyksessä, kun vauhti on kunnolla päällä. Laikku on muuten rauhallinen kissa, mutta jostain syystä sille on kehittynyt tällainen jännä tapa. Olisikin toivottavaa, että Laikusta kiinnostuneilla ihmisillä olisi enemmänkin kokemusta kissoista. Mieluusti myös aroista sekä hiukan ärhäköistä, jotka ei ihan hevillä pelästy tätä omalaatuista kissaa. 🙂

Lisäys 31.10. Laikku on jostain syystä tässä syksyn tullessa nypertänyt mahaansa niin, että siitä on lähtenyt karva. Syynä saattaa olla vilja-allergia, joten Laikku on pikkuhiljaa siirtynyt viljattomaan (ja sokerittomaan) ruokavalioon. Vielä on testailu hieman kesken, mutta raportoin myöhemmin mikä on tilanne. Myös raakaruokintaa ollaan koitelu pikkuisen ja se on maistunut myös.

Lisäys 2.2.2017:

Laikun viljattoman (myös maissiton, riisitön ja soijaton) ruokavalion kokeilu on nyt vihdoin saatu balanssiin ja maistuva sekä hinta-laatusuhteeltaan paras ruoka on löytynyt. Raakaruokailu on edelleen kokeiltu pieninä määrinä, sitä olisi tarkoitus vielä lisätä. Laikun mahassa olleet karvattomat kohdat alkoi ruokavalion myötä rauhoittua, joten oletus vilja-allergiasta osui varmasti oikeaan. Vielä en ole aivan varma aiheuttaako herkkutikuissa oleva sokeri kutinaa, siitäkin on pieni epäilys. Nyt ollaan useampi päivä ilman ja katsotaan rauhoittuuko vatsaläikkien punoitus. Nyt alkaa olla myös matokuurin paikka, joten se on myös seuraavaksi tiedossa.
Laikun ärhäkkä tapa hakea huomiota puremalla ja raapimalla on vähentynyt, kun sen kanssa ollaan sitkeästi harjoiteltu siitä pois, mutta edelleen sitä tapahtuu kyllä päivittäin. Laikku on edelleen todella energinen ja tykkää leikkiä ja purkaa energiaa muutaman kerran päivässä. Mitä enemmän sitä leikittää sitä varmemmin vältytään huomionhakuiselta pureskelulta ja myös huonekalut säästyy jatkuvalta repimiseltä (suositus on kyllä siitä huolimata suojata ne). Laikku alkaa olla melkoisen tottunut vieraisiin ihmisiin, mutta lapsia edelleen pelätään. Myös vieraiden ihmisten korkeat äänet saattaa joskus pelottaa, mutta sitä tapahtuu onneksi harvoin. Laikku ei edelleenkään ole sylikissa (eikä siitä varmaan koskaan tulekaan sellaista), mutta kovasti se tykkää hakeutua kainaloon. Se tykkää myös edelleen valtavan paljon paijauksista ja harjaamisesta. 🙂

Mikäli olet kiinnostunut tarjoamaan minulle pysyvän kodin, ota reippaasti yhteyttä ensikotiemäntääni! Hänet saa parhaiten kiinni sähköpostitse: emilia.makiharju@hotmail.com. Hän vastailee yhteydenottoihin mahdollisimman pian!:)

 

14040107_10154636859674767_43331610105823737_n

Laikku3Laikku4