Kissapörssi

Aikuiset kissamme luovutetaan tunnistemerkittyinä, madotettuina, rokotettuina, steriloituina tai kastroituina ja eläinlääkärin tarkastamina.

Pennut luovutetaan tunnistemerkittyinä, madotettuina, rokotettuina ja eläinlääkärin tarkastamina. Uuden omistajan on leikkautettava yhdistyksen luovuttama pentukissa viimeistään 6 - 8 kk ikäisenä. Pennun luovuttanut ensikoti varmistaa, että pentu steriloidaan tai kastroidaan.

Kissojen luovutusmaksut

  • Aikuinen, steriloitu tai kastroitu kissa: 120 €
  • Steriloimaton tai kastroimaton pentukissa: 130 €
    Neuteroimattoman pennun luovutushinnasta palautetaan 20€ neuterointikuittia ja luovutussopimuksen kopiota vastaan.

Minut löydettiin ihan pienenä pentuna Tampereen Onkiniemestä ulkoa ja otettiin talteen. Menin alussa ketterästi ihmisiä karkuun, olin varmaankin syntynyt ulos. Ihmiset hoitivat minun palovammani ja kipeä jalan kuntoon ja niin minäkin sitten leimauduin ihmiseen ja hurmasin kaikki. Nimekseni tuli jo tuolloin Hippu -pieni kultahippunen. Tervehdyttyäni sain huolehtivan ja rakastavan uuden kodin ja ystäväkseni vanhemman kissatytön. Mutta tilanteet muuttuivat vuosien varrella ja minun kohtalokseni koitui pienessä asunnossa koira, joka ei hyväksynyt minua kaverikseen. Nyt minä haaveilen uudesta rauhallisesta kodista ensisijaisesti ihan ainoana lemmikkinä.

Minusta saa alkuun ujon, mutta ihanan ja antautuvan helliteltävän. Tuossa alimmaisessa kuvassa minä esittelen ensikodilleni kuperkeikka- ja puskemistaipumustani. Olen siis aika viehkeä hurmuripoika, joka haluaa omistautua. Olen ihan sisäkissa, mutta entinen emäntäni sai pukea päälleni valjaat, joissa varsinkin mökillä kesäisin totuin kulkemaan. Tunnin automatka mökille onnistui myös ilman ongelmia.

Tykkään syödä iltasella ja yön aikana pussillisen latzia ja päivän mittaan hyvälaatuista ja lihapitoista raksua mm. acanaa ja olen tykästynyt myös royal canin penturaksuihin. Ensikoti-ihminen sanoo, että komeaa kroppaani voisi vielä vahvistaakin kunnon ravinnolla.

Sain sisäloishäädön päivityksen Milbemaxilla ja rokotuksillakin vielä käydään ja samalla tehdään perusterveystarkastus eläinlääkärissä. Olen kastroitu ja sirutettu.

Odottelen loppuelämän kotia ensikodissani Tampereen Hyhkyssä, josta aikoinaan pentunakin ponnistin uuteen elämään. Haluatko tulla puskettavakseni ja tarjota minulle paikan kodissasi ja perheessäsi?

eijak@kissojenkatastrofiyhdistys.net

 

**Sulholle on kotiehdokkaita**

Terve! Minä olen Sasin Sulho. Minut löydettiin viime syksynä, kun olin lähtenyt leikkaamattomana poikana omille teilleni eikä kotiväki osannut minua etsiä. Hämeenkyrön kunnallisesta löytöeläinpaikasta siirryin KKY:n ensikotiin ja aikas äkkiä tämmöinen kiva ja komea kolli sai ihan omankin uuden kodin. Uudessa kodissani oli kaksi kollia ennestään ja toisesta sain ihan kaverin, mutta toiselta ei löytynyt ymmärrystä minun laiselleni lupsakalle tyypille. Kyllä me koitettiin ihmisten kanssa kaikki konstit ja monta kuukautta! Mutta parempi se on nytten, että minä vaihdan kortteeria. Ja minulle taitaa riittää ihan ihmistenkin kaveruus. En tartte välttämättä muita nelijalkaisia. Minä olen luonteeltani kiltti ja rauhallinen.

Minä olen kuulemma koiramainen ja naamaltani muistutan marsua:) No tule katsomaan ja tekemään lähempää tuttavuutta! Nykyisessä paikassani Tampereen Petsamossa saan viipyä kunnes uusi kunnollinen koti tulee tarjolle ja hyväksyn ehdokkaat. Saatan alkuun ujostella hitaana hämäläisenä, mutta juttuun päästään kyllä.

Kerro vaikka kodistas ja kissakokemuksestas tänne ensin: eijak@kissojenkatastrofiyhdistys.net

Viiru on noin 6-vuotias kodinvaihtaja tyttönen. Viiru tuli yhdistykselle yhdessä Wilman kanssa tyttöjen omistajan menehdyttyä, myös Wilma lähti paremmille hiirestysmaille huhtikuussa korvapunkkien aiheuttaman kasvaimen vuoksi.

Viirulta on myös hoidettu korvapunkit ja näiden aiheuttama hiivatulehdus. Tyttönen on vielä steriloimatta ja tähän on varattu aika 25.4.2017.

Tullessa tyttö oli aika sähikäinen ja murisi sängyn alla. Nyt muutaman päivän jälkeen on hyviä hetkiä jolloin pitäisi hänet huomioida ja rapustella. Ensikodin muiden kissojen kanssa ei vielä ole päässyt yhteisymmärrykseen, jonkin verran läpi murtoa ollaan tehty ja ensikodin Ilpo-kissa on päässyt tekemään tuttavuutta.

Nyt vajaan viikon aikana Viiru on meihin ihmisiin tottunut ja rakastaa huomiota. Muiden kissojen kanssa ollaan asiallisesti. Kiltisti käy laatikolla ja nyt ensi arkuuden jälkeen myös märkäruoka maistuu.

Viiru on ensikodissa Hatanpäällä ja tänne voi häneen tulla tutustumaan.

Piia Pekkarinen 040 568 3261
(piia.pekkarinen91@gmail.com)

Otathan ensisijaisesti yhteyttä sähköpostilla vuorotyöni vuoksi. Kerrothan samalla itsestäsi ja siitä minkälaisen kodin Viiru sinun luotasi saisi.

Viirun kuulumisia löydät myös ensikoti-blogistani.

Hilla ja Killi ovat kodinvaihtajia, joten aivan valmiita kissoja muuttamaan omaan kotiin. Heidät luovutetaan vain yhdessä, sillä ovat aina eläneet toistensa kanssa.

Killi on roteva mustavalkoinen leikattu poikakissa, 5 vuotta. Erittäin sosiaalinen, puskevainen ja utelias. Pitää ihmisistä sekä kissakaveristaan Hillasta. Tykkää syömisestä ja silittelyistä. Pelailee palloilla ja seurailee mitä ihmiset puuhailee.

Hilla on enemmän omissa oloissaan, mutta tulee myös puskemaan ja juttelee ihmiselle pienellä äänellään. Hän tulee luo silloin kun hänestä, siltä tuntuu. On kiltti ja kaunis ja hirmuisen pehmoinen. Hilla on leikattu tyttökissa, ikä 3 vuotta.

Hilla ja Killi ovat sisäsiistejä, sosiaalisia ja reippaita. Aivan pienten lasten kanssa eivät ole tottuneet olemaan, mutta isommat menevät kavereina varmasti. Ovat leikkisiä ja iloisia kaveruksia.

Jos kiinnostuit Hillasta ja Killestä yhdessä, voit kertoa millaista kotia olisit heille tarjoamassa. Näitä kissoja voi tulla tapaamaan sovitusti Tampereen keskustan ensikotiin puh. 0407776501/Anna (ei tekstiviestikyselyjä) tai sähköposti: suicideemail@yahoo.ie.

Hilla

Kille

Kielo ja Kullervo ovat elokuussa 2016 syntyneet sisarukset, jotka etsivät yhteistä kotia.

Kielo on musta ja lyhytkarvainen silittelyä ja rapsutusta rakastava leikattu, rokotettu ja sirutettu siro, pieni tyttö. Syliin ei Kielo vielä tule eikä anna nostella, mutta tulee joskus viereen nukkumaan ja seuraa uteliaana ruokkijaa joka paikkaan.

Kullervo on myös leikattu, rokotettu ja sirutettu, mutta siskoaan huomattavasti arempi ja pitkäkarvainen. Ensikotiini tullessaan oli Kullervon pitkä turkki pahasti takkuuntunut ja se pääsikin eläinlääkärin trimmattavaksi, minkä jälkeen Kullervo on ollut huomattavasti pirteämpi ja lähestyttävämpi. Toiveena ja tavoitteena onkin, että Kullervo antaisi kammatta itseään päivittäin, jotta takkuja ei pääsisi kehittymään.

Kielo ja Kullervo nukkuvat paljon ja hereilläoloaikansa viettävät painien ja toisiaan jahdaten, minkä takia uudessa kodissa olisi hyvä olla tarpeeksi tilaa kaksikon juosta ja leikkiä. Ruoan suhteen kisut eivät ole kranttuja, kaikki käy ja porsaan sydän on niiden suurinta herkkua.

Uudelta omistajalta vaaditaan kärsivällisyyttä Kielon ja varsinkin Kullervon luottamuksen saamiseksi. Hermoja ja jaksamista tarvitaan myös kahden hiekkalaatikon ja niiden ympäristön siivoamisessa, mutta kahden keltaisen silmäparin viaton tapitus kruunaa kyllä kaiken vaivan.

Lisätietoja osoitteesta laura.sihvo@luukku.com

    

Pääsin kodinvaihtajana ensikotiin leikkauksen jälkeen. Ensikodissa minua odotti iso, lempeä ja leikkisä Fiv-kissa Nauku. Minussakin todettiin FIV mutta sehän ei menoa haittaa. Fiv ei tartu koiriin eikä ihmisiin, kissoihinkin vain vakavien ja syvien puremahaavojen kautta. Tuo ihminen kyllä väittää että minussa on myös ADHD 🙂

http://kissawiki.whiskas.fi/w/index.php/

Rymähdin turhan vauhdikkaasti ensin herran reviirille mutta sitten kissaportin takaa pikkuhiljaa, ihan kahdessako viikossa tutustuttiin ja ollaan nyt kuin paita ja peppu. Me juostaan lasitetun parvekkeen (josta on hyvä näköala pihalle) ja kylpyhuoneen väliä, vuoroin minä edellä, vuoroin Nauku. Kiipeilupuuhun on hyvä kirmaista ja sieltä kiva vähän ärsyttää leikkimään lisää, pehmeillä tassuilla tietysti! Hihi! Ihminen välillä pelkäsi mutta se on jo tottunut meidän kurnutuksiin ja kurmotuksiin 🙂

https://www.dropbox.com/s/6dxhb2lhz5ypphz/VID_20170409_133629.mp4?dl=0

Osaan piilottautua nopsasti, ja livistän äkkiä ties mistä laatikon ja oven raosta joten kanssani pitää olla todella tarkkana! Kiipeilen liesituulettimen päällä ja tungen itseäni erilaisiin hyllyihin, kaappeihin ja laatikoihin. Olen energinen, seuraan koko ajan mitä tehdään ja tapahtuu, pöydällä, tiskipöydällä, vessan lavuaarissa ja pytylläkin. Avointa ovea tai laatikkoa ei saa olla tai minä olen siellä. Vahingossa jotain putoili, joskus tuo ihminen nosti minut yöllä pois korkeimmasta hyllystä. Pääsin hyppäämään vaatteita pitkin yläkaappiin ja sen jälkeen on katseltu tarkkaan mihin tuoleja jätetään. Yritin myös wc:n ovenkahvaa auki hyppimällä vaikka se oli rakosellaan. No nyt se on aina rakosellaan 🙂
Mutta rapunovesta en pääse vaikka kuinka kyttään kotiintulijaa. Ja nyt siellä on iso varoituslappu myös vieraille.

Olen jo oppinut syömään oikeaa kissanruokaa, välillä vielä pyydän jotain outoja ihmisten ruokia, joita minulle ei täällä mielellään anneta. Syön nyt vitamiineja koska minulla oli paha tapa syödä myös hiekkaa. Ja nuoleskella parvekkaan sementtilattiaa josta tuo ihminen ei tykkää yhtään 🙂 Nyt on pelkkää hiekkaa ja kasvikuitua vessalaatikossa ja minä osaan käydä siellä syömättä mitään, käyn peittelemässä leikkikamunkin jälkiä.

Nyt harjoitellaan säännöllisesti harjaamaan turkkiani, en siitä oikein tykkää vieläkään. Eikä silmiänikään saisi pyyhkiä. Korviin on kurkittu jo mutta puhtaat olivat. Tykkäisin kyllä enemmänkin reippaasta menosta mutta iso kissakamu väsähtää nopsasti ja haluaa nukkua paljon enemmän kuin minä.

Oikea etutassuni on luutunut väärin, putosin edellisessä kodissa parvekkeelta eikä kukaan tutkinut ja hoitanut sitä. Kipeä se ei ole ja on aika huomaamaton. Ja Ihan Pakko Paljastaa että minulle tulee usein tosikova halipula ja täytyy hypätä ihmisen sänkyyn, kokeilla tassulla nukkuvaa naamaa, inua ja tunkea kirsua kainaloon. Ja käydä leipomassa niskavilloja.. Tykkään myös piiloutua päiväpeitteen tai patjan alle, jos kukaan ei estä.
Voisin tulla toimeen vaikka kiltin koirankin kanssa, koska tuo kiltti pienen koiran kokoinen kissakaan ei pelota enää yhtään.
Minut on leikattu, sirutettu ja rokotettu, joku rokote (tehoste?) tuolla vielä odottelee. Painan vain 3.1 kiloa, olen tosi vikkelä ja näppärä leikkikaveri juuri sinulle. Olen ehkä noin kolmevuotias.  Opin jo nukkumaan yöllä, joten ethän anna periksi sänkyyn tulemiseen tai muuhun leikkimiseen yö- tai myöhäisilta-aikaan?  Etsin omaa ihmistä joka rakastaa kainalossa rymyävää pientä naukujaa, ja osaan myös keskustella söpöllä kissatytön äänellä, ainakin kun pyristelen pois sylistä. Tai pyydän leikkimään.

Olisiko sinulla minulle kotia ja leikkikaveria? Saat mukaan myös pissalaatikon, kakkalapion, ruokakipot, vitamiinia ja kevyitä ja hyviä raksuja, ja vielä tuon pienen kiipeilypuun jossa tykkään istuskella parvekkeella.

https://www.dropbox.com/s/lx7vuza40nlzqix/Ippe%20ja%20Nauku.mp4?dl=0

Asun Tampereen Härmälänrannassa. Jos kiinnostuit minusta, ota yhteyttä axa.tolonen@gmail.com tai 0468101859.

Olen Väpä, reilut 10 v, asustelen KKY:n toimitilalla.
Olen hyvin seurallinen kaveri, en ole kuitenkaan varsinainen sylikissa. Mutta jos joku istuu sohvalla, niin kyllähän minä syliin änkeän nukkumaan. Pidän rapsutuksista ja kiehnään jaloissa, usein haluan ”auttaa” erinäisissä askareissa, esim tietokoneella kirjoittamisessa.
Koka olen vähän iäkkäämpi kaveri, saatan joskus vähän ”huomauttaa” jos minua silitellään silloin, kun en itse halua. Kovat äänet ovat ikäviä ja äkkiliikkeitäkin välillä säpsähdän, joten en sovellu ihan pienten lasten perheeseen. Rauhallinen meno sopii minulle paremmin.
Toisten kissojen seuraan tottuminen vaatii aikaa ja tarkkaa suunnittelua, mutta ei se ihan mahdotontakaan olisi. Saisinhan kissakavereista virikkeitä. Koirista en pahemmin perusta…  Ulkoilemaan minä kaipaan kovasti!
Jos sinulla olisi tarjota minulle nyt se LOPPUELÄMÄN KOTI ja ottaisit minut kaveriksesi sängyn jalkopäähän köllöttelemään TOSITARKOITUKSELLA, niin otathan yhteyttä! Toivoisin rauhallista kotia turvallisella ulkoilumahdollisuudella (eli valjaissa tai tarhassa).

Jos kiinnostuit Väpästä, ota yhteys: heikkilae@gmail.com

  Me kaksi nuorta tyttökissaa Kastanja (laikukas) ja Kamomilla (raitaisempi) etsimme uutta rakastavaa kotia. Olemme todella kivoja ja kilttejä, mutta hieman arkoja, joten emme sovellu lapsiperheeseen. Olemme terveitä, meidät on myös rokotettu ja leikattu.

Kastanja: Olen meistä rohkeampi ja melko puhelias. Olen utelias, seurallinen ja nautin silityksistä. Kehrään kovaan ääneen myös syliin nostettaessa.

Kamomilla: Olen hieman arka, mutta kiltti. Luottamukseni saamisessa voi kestää hetki, mutta minua saa myös hieman silittää. Tykkään tarkkailla elämää oman mökkini sisältä, mutta kyllä minäkin innostun leikkimään!

Haluaisimme rauhalliseen ja kärsivälliseen kotiin, jossa saamme tutustua uuteen ympäristöön ja ihmisiin omaan tahtiimme. Etsimme mieluiten yhteistä kotia, mutta asiaa harkitaan tapauskohtaisesti.

 

Odotamme ensikodissa, että haluaisit tarjota meille hyvän loppuelämän kodin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: p. 045 – 630 3157, nelli.seppala@gmail.com.

Emo Hanna ja pentu tulivat ensikotiin 28.10.16 Kissojen Katastrofiyhdistyksen toimitilalta Tampereen Raholasta.
Sinne ne olivat tulleet Hahmajärveltä Sastamalasta 1.10 loukutettuna ulkorakennuksesta, jonne Hannan pennut syntyi ehkä joskus elokuussa. Alunperin pentuja oli ainakin 3, mutta vain tämä punainen pikkuinen sinnitteli.  Pienellä viiveellä tytöksi paljastunut sai Elfe nimen. Elfe, eli entinen Hessu on nyt streriloinnista toipumassa ja venähtävämässä teiniksi. Kovin arka on tämä tyttö, ja ensikodin kiinnostus on keskittynyt nyt enemmän emoon Hannaan Hanna on osoittautumassa uteliaaksi ja emännän toimia kiinnostuneena katsovaksi tytöksi.   Ensikotiin Hanna tuli kovin pelokkaana, olihan se syntynyt 7/2015 ulos, ja selvinnyt yli talven tekeytyen mahdollisimman näkymättömäksi. Pihapiirissä kun metsästi supikoira.

Kovin hellyyden kipeältä tuntuu Hanna, mielellään nuolee kaveria ja tytärtään. Nimensä Hanna toivoo vaihdettavan  kun olemus tuo nykyisen ensikotiemännän mielestä kuninkaallisen edesmenneen prinsessa Lilianin. Olemus on siro, elegantti. Kokoa noin 3 kg, eli pieni kissa. Nyt steriloitu, rokotettu, sirutettu ja madotettu.

Huolellista laaduntarkastusta teki mm tutkiessaan emänänn tekemien rieskojen laatua ja jauhojen kelpoisuutta. Tarkka tyttö on tämä, ja vaikuttaa kissana fiksulta yksilöltä. Kunhan se rohkeus löytyisi, mitä ilman on joutunut elämään alkuaikansa. Ja alati ihmettelee mun karvattoman koirani pukemista, että mitä ihmettä siinä tapahtuu.

Tytär Elfe toipunut  steriloinnista, mikä on siis tehty sirutuksen ja rokotusten lisäksi, on taas leikki maistunut tyttökaksikolle. On ne vaan mainio kaksikko.

Nyt taas näyttää siltä, että kaksikko lähtisi yhdessä uuteen kotiin. Se voisi olla pennulle liikaa. Emo on rohkaistumasa hiljalleen, hieroo itseään joskus jalkaankin, antaa silittää, mutta syliin ei vielä saanut ottaa, siitä tuli takapakkia. Kaikki lähestymiset varoen, ja leikkimisvälinein, niin paremmin onnistuu.

Tässä ei olisi paijauskissoja, mutta ihania seuranpitäjiä, kauniita yksilöitä ja leikkisiä. Ja ehkä paijauskissojakin joskus. Ainakin Hanna on ihan sydän syrjällään hellyyttä.

Päivitetty 27.2.17

Kissoja voi tiedustella eeva.pulkkis@gmail.com

 

Matami on kypsään ikään ehtinyt uhkea kissarouva, joka on tullut yhdistykselle kodinvaihtajana Teiskosta.

Iän myötä MatamiIMG_20160814_134810lle on kehittynyt hieman kremppoja, mm. munuaisten alkuvaiheen vajaatoiminta. Myös hampaiden hoito on näköpiirissä.

Matami on leikattu, sirutettu, rokotettu ja loishäädetty ja tietenkin sisäsiisti.

Päivitys 2.10.2016: Matamin hammashoito on nyt tehty, eikä siltä löytynyt hammassyöpymiä röntgenkuvauksessakaan, vain  hammaskiveä, joka poistettiin. Eläinlääkärissä otettiin myös verinäyte, joka osoitti, että Matamin munuaissairaus on pysynyt hyvin kontrollissa, eikä sen terveydentilanne ole huonontunut edellisestä.

Matamin terveydentilanne on kokonaisuutena ottaen melko hyvä, mutta se on loppuikänsä erikoisruokavaliolla, ja tarvitsee säännöllisiä terveystarkastuksia munuaissairautensa seurantaan.

Jos haluat tarjota tälle persoonalliselle mummelille hyvän vanhuuden, ota yhteyttä: heikkilae@gmail.com.

…tai tuttavallisemmin ja kaikella rakkaudella Lyllerö, takkupallo taikka Kainokainen.

25.11. Kainon arkea voit seurata nyt myös ihka uudesta blogistani: elämää ensikodissa

img_21831

Kaino on eläinlääkärin arvion mukaan lähempänä 10 vuoden ikäinen kolli. Alkuelämä on vietetty parinkymmenen muun kissan kanssa tiedettävästi sisäkissana. Kaino on tatuoitu, vaikkei tästä mitään selvää saakaan.
Kaino on myös kastroitu ja sirutettu aikanaan KKY:n tuella. Nyt myöhemmin ensikodissa Kainokaisen rokotukset on laitettu ajantasalle.

Ensikodissa on nyt vietetty aikaa noin 5 kuukautta. Alkuun sitä piti asustaa visusti sohvan alla ja vain yöllä käydä vähän tutkimassa. Ensikodin oman kissan kanssa Kaino tulee toimeen, mutta eivät juurikaan vietä aikaa yhdessä.
Nykyään Kaino on kovinkin seurallinen omalla tavallaan. Kiipeilytelineellä hengaillessa saapi myös vähän käydä silittämässä.

Leikkimään Kaino alkoi 2-3 kuukautta ensikodissa vietetyn ajan jälkeen. Ihan parasta on laservalon jahtaaminen, mikä kuulemma on myös hyvää liikuntaa Lyllerölle, myös rapisevia hiiriä on kiva itsekseen nakella. Kaikki matot on ihan parhaita, ne on kiva laittaa myttyyn ja käydä siihen sitten päiväunille.

18.9. Näin sitä leikitään laservalolla ja sitten hellyyttävästi kissanminttusikarilla.

img_1135Kaino

Ensikodissa (myös edellisessä) on esiintynyt pissoja väärissä paikoissa. Nyt parin kuukauden aikana tätä ei meillä tosin ole enää tapahtunut. Tämän vuoksi kuitenkin Kaino pääsi eläinlääkäriin jossa tutkittiin laajalti. Ylipainoa on paljon. Laihdutus olisi todella tärkeää, koska Kaino ei yllä pesemään esimerkiksi peppuansa. Turkki on huonossa kunnossa, se takkuuntuu ja huovuttuu helposti. Myös tämän vuoksi on käynyt eläinlääkärissä jossa takkuja ajeltiin pois. Tämänkin jälkeen turkista on saanut harjata uusia huopatakkuja. Toinen iso ongelma on Kainon suu. Hampaat ovat huonossa kunnossa ja ientulehdus on päässyt pahaksi. Tänään 7.11. Kainolta otetuissa verinäytteissä myös paljastui II-asteen munuaisten vajaatoiminta. Tämä tarvitsee jatkossa seurantaa ja kunnon ruokavalion.

img_100825.1.2017 Ensimmäinen hammashuolto takana päin. Hammaskiveä putsattiin laajalti. Samalla reissulla ajeltiin taas takkuja, koska turkin hoito ei vieläkään onnistu. Eläinlääkäri epäili Kainon taipumattomuuden ja ummetuksen syyksi arvioitu ikä huomioiden mahdollisesti nivelrikon. Tätä asiaa siis nyt seurataan ja kokeillaan auttaa tilannetta kipulääkityksellä.

18.4. Kainon toisella hammashuoltokäynnillä 21.3. poistettiin yksi hammas ja suu kuvattiin. Hammassyöpymää ei todettu. Yksi hammas tämän poistetun lisäksi tosin suusta puuttuu. Ensikodissa Kaino on jonkin verran rohkaistunut. Aina silloin tällöin jopa kiva saada huomiota.
Jos silti olet kiinnostunut tästä komeasta kollista niin ota rohkeasti yhteyttä. Kainoa voi tulla katsomaan Hatanpäälle.

Piia Pekkarinen / 040 568 3261 / piia.pekkarinen91@gmail.com